| Kohde | As Oy Raiviosuonmäki 7 |
| Kategoria | Asuminen, Aluesuunnittelu | Työryhmä | Petri Viita, Juhani Väisänen |
| Laajuus | 255 asuntoa, 12400 as-m², 14930 brm² |
| Valmistumisvuosi | 2019-2020 | Asiakas | SATO Oyj |
Talojen suunnittelutausta
Tontilla oli kaksi kuusikerroksista 1970-luvulla rakennettua lamellitaloa. SATO:n vuokrataloina toimineet talot alkoivat kunnoltaan olla elinikänsä päässä, joten ne päätettiin purkaa ja tehdä tilalle uudet talot nykyajan vaatimusten mukaisesti.
Kaupungin kanssa päästiin yhteisymmärrykseen ratkaisusta, joka sopi sekä kaupungin Martinlaakson kehityssuunnitelmaan että rakennuttajan tavoitteisiin. Uusi asemakaava valmistui 2016.
Martinlaakso on aikanaan rakennettu siten, että kerrostalojen yksinkertaiset talomassat on sijoitettu keskellä metsämaisemaa, joka tilallisesti jatkuu talojen lomitse. Tuloksena on tehokas, mutta silti luonnonläheinen asuinympäristö. Martinlaakson kehityskuvan mukaan tavoitteena on säilyttää luonnonläheisyys, mutta kehittää aluetta tehokkaammaksi ja kaupunkimaisemmaksi julkisten katu- ja aukiotilojen osalta.
Kaupunkimaiselle ympäristölle antaa hyvät lähtökohdat julkisten liikenneyhteyksien kehittyminen, joka liittää Martinlaakson osaksi pääkaupunkiseudun metropolia. Uudet ostokeskukset kävelymatkan päässä parantavat myös palveluita.
Talon ja pihan perusmuotoilu
Edellä mainittu kaupungin tavoite on ollut yksi peruslähtökohta talojen suunnittelulle. Tässä kohteessa se tarkoittaa talojen melko yksinkertaista perusmassoittelua vanhojen rakennusten malliin – toisaalta pihan säilyttämistä puistomaisena ja sen liittämistä tilallisesti eteläpuolen puistoon.
Toinen peruslähtökohta talon suunnittelulle on ollut rakennuttajan uudenlaisen
talokonseptin toteuttaminen: selkeä perusrunko, jonka sisään voidaan sijoittaa
vaihtelevan kokoisia modulaarisia asuntoja, etupäässä pieniä. Ratkaisuna oli
keskikäytävätalo, jonka avulla asuntoihin saadaan optimaaliset sisäänkäynnit. Ratkaisu mahdollistaa myös teknisten pystyvetojen siirtämisen pois asuntojen sisältä, mikä helpottaa rakennuksen huoltoa tulevaisuudessa ja mahdollistaa talon elinkaaren aikana muutokset pohjaratkaisuihin, esim. asuntojen yhdistämisen.
Keskikäytävä
Talotyypissä ongelmaksi asumisen viihtyisyyden kannalta voi helposti muodostua
käytäväympäristö. Tässä käytävää on elävöitetty ennen kaikkea luonnonvalolla: käytävät avautuvat päistään ja porrashuoneen kohdalta tuoden luonnonvaloa. Sisustusratkaisuilla on myös pyritty tekemään käytävä kodikkaammaksi: valaistus, käytävän tilallinen polveilu, tehosteväritys, lattiamateriaalit ja akustoivat kattoverhoilut.
Asunnot
Asunnot ovat pinta-alaltaan suhteellisen pieniä, mutta ne on runkoratkaisujen ansiosta pystytty tekemään ilman hukkatiloja ja hyvin kalustettaviksi. Tiukasta mitoituksesta huolimatta asunnot ovat esteettömiä. Lasitetut parvekkeet ja ikkunoiden kautta avautuva kontakti metsämaiseen puistoon tuovat myös tilallista avaruutta asuntoihin.
