| Kohde | Puukerrostalokilpailu, Kerava |
| Kategoria | Puurakentaminen, asuminen, kilpailu |
| Työryhmä | ArkOpen: Emma Kämäräinen, Juha Kämäräinen, Kaisa Savolainen, Oona Ryhänen; HELT Arkkitehdit: Valtteri Heinonen, Tuukka Linnas |
| Laajuus | 56 asuntoa, 4330 br-m2 |
| Kutsukilpailu | 2021 | Asiakas | Keravan kaupunki, Nikkarinkruunu KOy |
Puukerrostalo asuntomessuille Keravalle – arkkitehtuurikilpailun tavoitteena on ideoida laadukas puukerrostaloratkaisu toteutettavaksi Keravan asuntomessuille 2024. Puurakentaminen on osana Keravan kaupungin ilmasto-ohjelmaa ja suunnitelmassa tulee ottaa huomioon rakennuksen ekologinen ja sosiaalinen kestävyys.
Suunnitelma yhdistää puurakentamisen perinteisen tunnelman uusimpaan puurakentamistekniikkaan. Massiivipuinen rakenne hyödyntää tilaelementtirakentamisen tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi suunnitelma avaa uusia näkökulmia suomalaiseen asuntorakentamiseen: suuret ja syvärunkoiset betonikolossit vaihtuvat puusta hienovaraisesti ja pienmittakaavaisesti jäsenneltyyn muodostelmaan, mikä sopeutuu pientaloympäristöön sekä mahdollistaa laadukkaiden ja valoisien asuntojen suunnittelun.
Kortteli
Tontin sijainti keskellä asuntomessualueen kylää tekee siitä merkittävän maamerkin arvokkaassa maisema- ja kulttuuriympäristössä. Sovittautuminen messualueen pieneen mittakaavaan on ollut yksi suunnittelun lähtökohdista.
Kilpailualueelle on sijoitettu kolme puurakenteista asuinkerrostaloa. Kansanvallankadun puolella rakennukset ovat neljäkerroksisia ja kerrosluku nousee kohti Kytömaantietä muodostaen kekomaisen kokonaisuuden yhdessä naapuritonttien pien- ja rivitalojen kanssa. Kytömaantieltä katsottuna korkein rakennusmassa on viisikerroksinen.
Tontille on luotu kylämäistä tunnelmaa avaamalla eri toimintoja pihalle. Rakennukset sijoittuvat tontin reunoille ja rajaavat Kansanvallankatua. Laadukkaan ja miellyttävän jalankulkuympäristön muodostumista on tuettu esimerkiksi maantasokerroksen asuntojen omilla aidatuilla pihoilla, porteilla ja pergolarakenteilla.
Rakennukset
Tontin asuinrakennukset muodostuvat kahdesta rakennusmassasta, joita halkoo kevyt lasiaiheinen porraskäytävä. Rakennukset kootaan päällekkäin pinottavista CLT-tilaelementeistä. Tilamoduulien mitoitus on tehty tarkoituksenmukaisesti niin sisätilojen toimivuuden kuin tilaelementtien helpon kuljetuksenkin kannalta. Toistuvuutta on paljon ja rakennejärjestelmä on periaatteiltaan yksinkertainen. Riittävät kantavuus, lämmön- ja ääneneristävyys saavutetaan kohtuullisen ohuilla puurakenteilla, joiden yhtenäinen käyttö tilaelementin kaikilla sivuilla antaa mahdollisuuden myös moduulien limitykseen ilman lisäeristystarpeita. Näin saadaan lähes kaikille asunnoille vähintään kahteen suuntaan avautuvat ikkunat ja pitkästä parvekkeiden taustajulkisivusta pystytään tekemään houkuttelevan elävä.
Julkisivut
Ulkoseinät ovat CLT-rakenteisia. Seinärakenne koostuu tilaelementin 180 mm paksusta CLT-levystä sekä 60 mm ulkoverhouslevystä, joiden välissä on eristekangas. Julkisivulevy on myös tarvittaessa vaihdettavissa ilman, että sisäpuolisiin rakenteisiin tarvitsee kajota.
CLT-verhouslevyt tehdään uritettuina siten, että urat ovat tiheämpiä ja vahvempia pohjakerroksissa ja uritus harvenee ja kevenee ylöspäin. Ylimmät kerrokset tehdään täysin sileistä levyistä. Levyissä käytetään pystysuuntaista laudoitusta ja ne tehdään reunaliimaamattomina, mikä mahdollistaa puun luonnollisen kosteuselämisen ja ehkäisee puupinnan hallitsemattomia halkeamia.
Asunnot ja toiminnot
Eri kokoisista tilamoduuleista kootut asunnot rakentuvat tupakeittiöiden ympärille. Tilankäyttö on tehokasta ja hukkaneliöitä on vältetty toiminnallisuudesta ja käytettävyydestä tinkimättä. Kaikissa makuuhuoneissa ja eteisissä on säilytystilaa ja keittiöissä reilusti työskentelytilaa. Neliöitä on painotettu yhteiseen oleskelutilaan tupakeittiöön, jota parveke tilallisesti vielä jatkaa isojen liukuikkunoiden kautta.
Asuntojakauma noudattelee kisaohjelmassa annettuja kokoja. Huoneistoja on yhteensä 56 kpl.
Toiminnallinen piha sekä sille avautuvat monipuoliset yhteistilat muodostavat korttelin yhteisöllisen sydämen. Sisätilojen toimintaa on jopa mahdollista laajentaa sisätiloista ulkotiloihin tarvitaessa. Asukkaiden viljelymahdollisuudet, maalaisympäristöistä tutut niittykasvit, pihasaunan löylyt sekä mahdollisuus tavaroiden korjaamiseen ja käsitöihin jatkavat uudessa muodossaan asumisen perinteitä Keravan kartanoympäristössä.
Kestävä kehitys ja kiertotalous
Suunnitteluvaiheessa ja rakentamisen aikana päästömäärää voidaan madaltaa ilmastoviisailla materiaalivalinnoilla. Suunnittelussa kiertotalous on huomioitu sekä rakentamisessa käytettävissä materiaaleissa ja ratkaisuissa että rakennuksen materiaalien kierrätysmahdollisuuksissa tulevaisuudessa.
Puurakentaminen itsessään on hiiliystävällistä. Massiivipuurakenne on tiivis, vikasietoinen sekä elinkaarikestävä. Julkisivun erillinen ulkoverhouselementti osana massiivirakennetta mahdollistaa yhtenäiset julkisivupinnat ilman tilaelementtijakoa korostavaa listoitusta sekä mahdollistaa säälle ja auringonvalolle alttiiden pintojen huoltamisen.
Perinteinen kiertotalouden muoto suomalaisessa puurakentamisessa on hyödyntää vanhoja hirsiä uudelleen. Suunnitelmassa vanhoja hirsiä käytetään pihasaunan rakenteissa sekä piharakenteissa. Uudet massiivi CLT-elementit voidaan nähdä tämän perinteen uutena versiona ja elementit voidaan myöhemmin käyttää uudelleen.
Tilaelementtiratkaisussa työmaalla syntyy merkittävästi vähemmän jätettä kuin paikalla rakentamisessa ja syntyvä jäte pystytään hyödyntämään tehokkaasti. Tehtaalla CLT-levyjen sahauksessa syntyviä hukkapaloja hyödynnetään rakennustuotteina, huonekaluina sekä hakkeena. Suunnitelmassa hukkapaloja voidaan hyödyntää yhteistilojen ja parvekkeiden kalusteissa sekä rakennuksen portaissa.
Tämän lisäksi suunnitelman betonirakenteissa käytetään vähähiilibetonia, yhteistilojen lattiamateriaalina luonnonbetonia ja pihalaatoissa uusiokomposiitti puukiveä. Vähähiilibetoni hyödyntää teollisuuden sivuvirtoja. Luonnonbetonin kiviaineena käytetään purkubetonia ja -tiiliä ja jossa sementti on korvattu savella. Luonnonbetoni voidaan myös kierrättää ja käyttää uudelleen. Puukivet ovat uusiopuukomposiittibetonikiviä, joiden betonimassaan on sekoitettu kierrätyspuukuitua korvaamaan luonnon kiviaineksia.
Materiaalivalintojen lisäksi arkkitehtonisen suunnittelun laatu on merkittävä osa rakennuksen ekologisuutta. Monipuolinen asuntojakauma antaa hyvän lähtökohdan sosiaalisesti kestävän korttelin muodostumiselle. Viihtyisät asunnot ja kestävät ratkaisut sekä monipuoliset ja runsaat yhteistilat edistävät korttelin yhteisöllisyyttä.
Kesäaikaista lämpökuormaa kevennetään suunnitelmassa reilujen parvekkeiden avulla. Rakennusten katonlappeet on muotoiltu edesauttamaan aurinkoenergian talteenottoa.
Pihasuunnittelun lähtökohtana on ollut hiilensidontaa ja vähähiilisyyttä tukevat ratkaisut sekä alueen nykyisen pintamaan ja siemenpankin hyödyntäminen.
