| Kohde | Asuntoreformi Helsinki – asuminen 2020 -kilpailuehdotus |
| Kategoria | Asuminen, kilpailu |
| Työryhmä | Juha Kämäräinen, Emma Kämäräinen, Kaisa Kiuttu, Janne Järvinen, Theodora Angelopoulou |
| Laajuus | 158 asuntoa, 9050 as-m², 11 845 k-m² |
| Valmistumisvuosi | 2019 |
Asuntoreformi Helsinki – asuminen 2020 -kilpailu arkkitehtuuri- ja ideakilpailu, jossa pyritään uudistamaan asuntosuunnittelussa vallitsevia käytäntöjä sekä lisäämään asuntotuotannon monipuolisuutta ja asumisvaihtoehtoja asukkaille.
Kilpailussa keskityttiin Helsingin asumisen haasteisiin: jatkuva kasvu ja asuntojen kysyntä luovat paineet tehostetulle asuntorakentamiselle, jossa asumisen laatu uhkaa jäädä teknisten ja taloudellisten reunaehtojen varjoon. Myös yhteiskunnalliset muutokset, erilaiset elämäntyylit ja perhemuodot sekä uudet rakentamisen tekniikat vaikuttavat tulevaisuuden asumisen ratkaisuihin.
Kilpailun avulla pyrittiin lisäämään suunnittelijoiden välistä keskustelua ja yhteisymmärrystä asumisen ja asuinrakentamisen uudistamisesta sekä hyvään asumiseen, sen laatuun ja toteutettavuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Taika-Pasila
Kilpailutyössä on tutkittu puurakentamisen monimuotoisuutta, arkkitehtuuria ja joustavuutta tulevaisuuden asumisratkaisujen mahdollistajana.
Suunnitelma on kilpailutontin lähtökohtiin räätälöity urbaani CLT-tilaelementeistä rakennettava puukerrostalo. Asuntojen suuntaus ja porrastuminen mahdollistavat asuntojen avautumisen kahteen ilmansuuntaan poispäin junavarikosta. Parvekkeet on sijoitettu pääosin tilaelementtien porrastusten kohdalle. Lasitettuja parvekkeita rytmittävät puusäleiköt ja puuverhoillut parvekevarastot.
Korttelin arkkitehtuuria leimaa porrastuva tilaelementtirakenne ja käsittelemättömät monimuotoiset puupinnat.
Kilpailutontti ja korttelirakenne
Kilpailutontti on kapea itä-länsisuuntainen asuinlamelleihin perustuva umpikortteli. Korttelin eteläpuolella on Ilmalan junavarikko, joka rajoittaa asuntojen suuntausta. Molempien tonttien lamellit avautuvat pääosin korttelipihalle. Kapea korttelipiha sekä etelänpuoleisen tontin asuntojen ja parvekkeiden avautuminen pohjoiseen tuo haasteita asuntojen näkymiin sekä valoisuuteen. Suunnitelman porrastuva rakenne vastaa tähän haasteeseen.
Asumisen ja rakentamisen megatrendit
Helsinkiläisessä asumisessa korostuvat globaalit megatrendit: kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, asumiskulttuurien ja elämäntapojen moninaistuminen ja perhekokojen pienentyminen. Moninaiset ja muuttuvat asumistarpeet haastavat asuntorakentamisen – miten nykyiset asunnot ja asukkaiden yhteistilat vastaavat tulevien asukkaiden tarpeisiin?
Kaupungistuminen nostaa asumisen hintaa ja pakottaa asukkaat asumistoiveita tiiviimpään asumiseen. Toisaalta monimuotoiset uusperheet eivät kaipaa suuria asuintiloja jatkuvasti. Tarvitaan eri tilanteisiin joustavia asuntoja.
Tulevia tarpeita ei voi täysin ennustaa. Puurakennus joustaa helpon työstettävyytensä ansiosta – asuntoja ja yhteistiloja voidaan yhdistää moottorisahalla, tilojen jakaminen ja paikalla tehtävä räätälöinti onnistuu yksinkertaisilla työtavoilla.
Suunnitelman joustavat tilaratkaisut, parviasunnot ja neutraali makuuhuoneiden mitoitus mahdollistavat erilaiset asumistavat. Asuntoihin liittyvät varastot helpottavat tiiviin asumisen haasteita. Saunan sijasta asukas voi valita lisää varastotilaa vaatehuoneen muodossa, osassa asuntoja on oma varasto parvekkeella. Näin esimerkiksi esteellisesti liikkuvan asukkaan mahdollisuus käyttää omaa varastoaan helpottuu.
Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja tavoitteet hiilineutraaliudesta edellyttävät rakentamiselta uusia ratkaisuja. Betonin korvaaminen puulla vastaa hyvin ilmastohaasteeseen.
Puurakentaminen ja -arkkitehtuuri
Puu materiaalina on monipuolinen ja soveltuu sekä käsityövaltaiseen paikallarakentamiseen, että pitkälle vietyyn teollisesti esivalmistettuun rakentamiseen sekä näiden yhdistämiseen. Rakentaminen kehittyy yhä enemmän esivalmistettuihin rakennusosiin, tilaelementteihin ja komponentteihin paikalla rakentamisen asemesta.
Pitkälle viety esivalmistus helpottaa kasvukeskusten työvoimapulaa ja helpottaa työmaan logistiikan hallintaa. Tehtaalla asunnot voidaan tehdä hallituissa olosuhteissa säänsuojassa. Tehtaalla pystytään varmistamaan myös työntekijöiden työturvallisuus ja ergonomia työmaata paremmin.
Rakentaminen on tiedon hallintaa. Tekoäly, koneoppiminen, robotiikka ja automaatio muuttavat rakentamisen tapoja. Uudet teknologiat yhdistettynä puun keveyteen ja teknisiin ominaisuuksiin mahdollistavat monimuotoisemman, laadukkaan ja resurssitehokkaan rakentamisen.
Suunnitelman asunnot koostuvat clt-tilaelementeistä. Clt-rakenteinen tilaelementti mahdollistaa valitun suunnitteluratkaisun. Itsekantavan tilaelementin porrastus ei lisää rakennuksen rungon määrää, julkisivun ja nurkkien määrä kasvaa hieman. Ulkonurkkien, lämmöneristeiden ja ulkoverhouksen toteuttaminen tehdään mahdollisimman pitkälle tehtaalla. Clt-elementit sekä rakenteiden ja materiaalien liitokset pystytään toteuttamaan tarkasti cnc-jyrsintää ja robotiikkaa hyödyntäen.
Ratapihan suunnalla parvekkeiden ja parvekevarastojen sijainnilla sekä asuntojen suuntauksella on parannettu julkisivun ääneneristystä. Ulkoseinärakenteessa huomioidaan julkisivun ääneneristys tilakohtaisesti.
Julkisivut verhoillaan palonsuojakuultokäsitellyllä kuusipaneelilla. Pääosin käytetään luonnollisesti harmaantuvaa pystylautaverhousta. Sisäänkäyntejä ja porrashuoneita korostetaan keltaiseksi kuultokäsitellyllä puuverhouksella.
Puurakenteiset parvekkeet toteutetaan osittain tilaelementtiin liittyvinä, osittain erillisinä elementteinä. Lasitus tiivistetään ratapihan äänihäiriöt huomioiden. Parvekkeisiin liittyy puurakenteisia säleikköjä, jotka suojaavat parvekkeita auringon paahteelta ja ratapihan valoilta.
Porrashuoneet ja portaat tehdään puurakenteisina. Puuta käytetään myös sisäpinnoissa sekä pihan rakennelmissa. Puupintojen vastapainoksi sisätiloissa on myös vaaleita maalattuja kipsilevyjä, joita tarvitaan myös ääni- ja paloteknisten ominaisuuksien turvaamiseksi.
Vesikatto on konesaumattua peltiä. Vesikaton ja täydentävien rakenteiden värit sovitetaan puun murrettuihin sävyihin.
Rakennukset sprinklataan. Asunnot varustetaan huoneistokohtaisilla LTO-koneilla. Porrashuoneiden jäähdytyksessä käytetään vesi-ilmalämpöpumppuja, joilla ylilämpö hyödynnetään käyttöveden lämmittämiseen.
Yhteistilat ja piha-alueet
Korttelin yhteistilojen periaatteena on riittävä geneerisyys. Tilojen käyttö tai käyttäjä voi muuttua rakennuksen elinkaaren aikana. Monitoimitilat taipuvat aukotuksensa puolesta myös asunnoiksi, jos tulevaisuudessa tilatarpeet ostetaan palveluina lähiympäristöstä.
Yhteistiloissa on kuraeteiset, joissa pyöräilijät voivat puhdistaa pyöränsä, koiranulkoiluttajat koiransa ja esteellisesti liikkuvat apuvälineensä.
Rakennusten eri kerroksissa on porrashuoneissa yhteiskäyttöisiä terasseja - mutkattomia kohtaamispaikkoja, joihin voi mennä kun omalle parvekkeelle ei enää paista, tai kun sinne paistaa liikaa.
Ylimmän kerroksen yhteissaunojen yhteydessä on monitoimitilaa, jota voi käyttää vuokrattavana vierasasuntona kauempaa tulleille vieraille.
Korttelipiha viljelylaatikoineen ja sadepuutarhoineen on asukkaiden yhteiskäytössä, kerätty sadevesi pumpataan omien viljelmien kasteluun.